Hengittävyys ei tarkoita sitä, että rakennuksen nurkissa ja saumoissa tuulee ja vesi työntyy merenrannassa sisään (valitettavasti löytyy semmoisiakin toimittajia joilla näin on). Vaan hengittäminen tarkoittaa kosteuden siirtymistä rakenteessa ilman minkäänlaisia tiivistymispintoja.(Käytännössä tämä kosteuden siirtyminen on maksimissaan 5 cm luokkaa!!.) Tämä toimii myös liimahirressä. (esim. Kontion liimahirressä oleva liima hidastaa tätä siirtymistä yhtä paljon kuin 22 millimetrinen kuusilauta. Jos liima olisi kalvona, niin lamellit eivät pysyisi toisissaan kiinni. Liima ei siis tee kalvoa, vaan se tarttuu poikittaisina liimasäikeinä).
Sekin kertoo paljon että jokaisesta liimaerästä otetaan koepätkä joka ajetaan suurella vesipaineella täysin märäksi ja kuivataan sen jälkeen 20 % kuivuuteen muutamassa tunnissa.
Hirsirakentamiseen, samoin kuin kaikkeen muuhunkin rakentamiseen, täytyy kuulua se ykkösasia että rakenne on tiivis. Hirren etuna siis on muihin rakenteisiin verrattuna se, että saadaan tiivis mutta samalla hengittävä talo. Kappaletavaratalossa on tiiveyden lisäksi ehdottomasti asennettava eristeet tarkasti ja huolella (tämä valitettavasti laiminlyödään pääsääntöisesti ongelmataloissa ja sitten syytetään muovia).
Ilmanvaihto on oleellinen osa sisäilman laatua. Paljon kuulee kommenttia, että miksi pyörittää ilmaa sähköllä kun se vaihtuu itsestäänkin. Kun on tutkittu painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivaa taloa mittareilla, on huomattu, että niiden alipaine vaihtelee todella voimakkaasti (talvella tukitaan tuloräppänöitä vedon vuoksi jne). Koneellisella ilmanvaihdolla pysytään koko ajan tasaisessa muutamien litrojen alipaineessa (ja saadaan vielä hukkalämpökin talteen!) Toki jos laitetaan halvin ja juuri ja juuri kuutiot täyttävä kone niin ollaan huonossa tilanteessa. Itse suosittelisin laittamaan riittävän ison (ei tarvi pitää suurella teholla) ja pyörivällä talteenotolla varustetun ilmanvaihtokoneen. Tällöin saadaan paras vuosihyötysuhde todellisissa olosuhteissa (ei mikään kennolaitetoimittajien kuivissa tehdasolosuhteissa saavutettu testitulos) eikä ilmakaan pääse liian kuivaksi.
Kannattaa huomioida myös tulisijalle tarvittava korvausilma suoraan uunin sisään jo rakennusvaiheessa, jottei ilmaa tarvitse repiä talon rakenteista tai pitää ilmanvaihtokonetta ylipaineella.
Hirsitalon ainut huono puoli on lämpövuoto seinän läpi (joka toisaalta on myös hyvä, sillä seinä pysyy kuivana. Siksi se onkin tervein vaihtoehto). Kokonaisilmavaipassa tämä kuitenkin on usein pieni osa, kun lasketaan ikkunapinta-alat sekä katto mukaan. Hirren lämpövuotoa kannattaakin kompensoida eristämällä lattia ja katto hyvin (lämpö pyrkii ylöspäin). Ja tietysti kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää esim. leivinuunia. Hirsitalossa saa ainakin asua terveellisesti.
Jos haluaa energiansäästösyistä tehdä matalaenergiatalon niin pysyisin maksimissaan 250 mm eristemäärässä seinien osalta. Sillä määrällä lämpösäteily vielä jaksaa pitää rakenteen riittävän kuivana olettaen että rakenteet on tarkasti tehty. Puurunkoiseen passiivitaloon en vielä tällä tiedolla lähtisi (katoissa jo todettu 30 millin tuuletus riittämättömäksi).